Toimintakertomus 2016

VUOSIKERTOMUS 2016

HEINOLA-KOUVOLA VESIVÄYLÄN KANNATUSYHDISTYS R.Y

 

Aluksi lyhyt kertaus historiasta

Heinolan kaupungin perustettua vuonna 2002 Heinolan kansallisen kaupunkipuiston, he huomasivat siinä yhteydessä että, vetovoimatekijöitä ei ole yhdessä ja erikseen vielä hyödynnetty. Tuolloin pohdittiin, että vesiväyläliikenteen avautuminen Kymenlaakso ja Keiteleen kautta Saimaalle voisi luoda uutta käyttöpotentiaalia myös Heinolan, Iitin ja Kouvolan seuduille.

Hanke lähti liikkeelle Kymenlaakson liiton toimesta, jonka toimeksiannosta Merenkulkulaitos valmisteli teknisen selvityksen veneilykanavasta v. 2006. Vastaavasti Kouvolan kaupunki teki Heinola-Voikkaa väylän toteuttamisselvityksen v. 2011.

Vuonna 2012 hanke vauhdittui kun Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki Iitin kunta ja Järvi-Suomen Uittoyhdistys päättivät käynnistää vesilain mukaisen yleissuunnitelman ja edelleen väylähakemuksen, sekä sulun rakentamissuunnitelmien laadinnan. Rahoituksesta vastasivat edellä mainitut kunnat ja Manner-Suomen maaseutuohjelma. Työnohjauksessa olivat mukana liikenneviraston, ELY-keskusken ja maakunnan liiton edustajat.

Hankkeen eteneminen ja sen haasteet

Heinolan kaupunki teki päätöksen 11.4.2016 valtuuston kokouksessa, jossa 10 miljoonan euron hankkeessa olisi heidän osuutensa enintään 552 000 euroa. Summa varataan Heinolan kaupungin taloussuunnitelmaan vuosille 2016-2018. Valtio on budjetoinut uittokanavan avaamiseen veneilylle 6 miljoonaa euroa. Kouvola, Heinola ja Iitti osallistuvat yhteensä 3 miljoonalla eurolla. Valtion taholta on viestitetty, että kanavan rakentamisurakoihin on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan paikalliset pienemmätkin yrityksen osittamisen kautta.

Hankkeeseen liittyvät suunnitelmat ovat valmiina. Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesiväylän perustamislupa on saatu, valtion sekä kuntien rahoitusosuudet ovat selvillä, jäljellä on enää hankkeeseen liittyvät käytännön järjestelyt, nyt on niiden vuoro.

Eivät asiat kuitenkaan ole edenneet ihan mutkattomasti, kun tänä syksynä liikennevirasto ilmoitti, etteivät halua Kimolan kanavan ylläpitoa omalle vastuulleen. Kouvolan, Iitin ja Heinolan yhteisenä tavoitteena on ollut, että Liikennevirasto vastaisi myös kanavan ylläpidosta. Joka olisi luonnollinen seuraus, koska kanavan rakentaminen on heidän vastuullaan. Viraston kanta on alusta alkaen ollut se, että kanavaa ei rakenneta valtion omistukseen eikä ylläpidettäväksi.

Jos Liikennevirasto ei hyväksy Kimolan kanavaa valtion vesiväyläksi, ylläpidon rahoitus jää kuntien vastuulle. Kustannukset ovat yhteensä noin 70 000 euroa vuodessa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä luvasta valitti kaksi Lahdesta kotoisin olevaa vapaa-ajan asukasta. Toisessa vaadittiin, että kanavan töitä ei aloiteta, koska kesämökin rauha menetetään. Toisessa valituksessa vedottiin kiinteistön arvon laskuun, jos kanava rakennetaan. Valituksen tehneet vaativat ensisijaisesti kanavan rakennusluvan kumoamista. Toissijainen vaade oli, että lupaa hakenut Kouvolan kaupunki velvoitetaan korvaamaan yhteensä 280 000 euroa kiinteistöjen arvojen alenemisista. Molempien muutosta kanavan rakennuslupaan hakeneiden henkilöiden kesämökit sijaitsevat varsinaisen kanava-alueen yläpuolella Konniveden Pohjanlahden rannalla.

Valituksen tehneet katsovat että huviveneilyä ja vesibussiliikennettä ei voi pitää vesilain tarkoittamana yleisesti hyödyllisenä toimintana. Heidän mielestään perämoottorikäyttöinen huviveneily on ympäristön kannalta haitallista.

Kimolan kanavan rakennusluvasta jätetyt molemmat valitukset menivät nurin Vaasan hallinto-oikeudessa.

Hallinto-oikeus perusteli valitusten hylkäämistä kanavasta koituvilla hyödyillä. Oikeus katsoi, että ennalta arvioiden hankkeesta saatavat hyödyt ja hankkeen haitalliset vaikutukset on aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa otettu riittävästi huomioon ja arvioitu oikein.

Kanavan rakentamista vastustavista vain toinen valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) juhannuksen alla jätetyn valituksen mukaan heille ei koidu mitään hyötyä, päinvastoin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan vuoden 2017 ensimmäisen kvartaalin aikana.

Yhdistyksen hallitus ja muut toimielimet

Leif Drockila, Riku Hietala, Seppo Hokkanen, Pekka Jokinen, Hjalmar Kahanpää, Jukka Kinnunen,Nina Lindqvist, Martti Lyly, Harri Numminen, Martti Puska, Pekka Reponen, Yrjö Sarkasuo, Anssi Tähtinen ja Tommi Kurvinen.  

Sihteeri /taloudenhoitajaksi on toiminut Tapani Mikkola Tiemi Oy.stä. Toiminnantarkastajina  oli Kari Vaalgamaa ja varalla Mauri Paavolainen. Hallitukseen on kuulunut 16 jäsentä. Puheenjohtajana Valto Koski ja varapuheenjohtajana Riku Rönnholm. Yhdistyksen kotisivujen päivityksestä ja ajan tasalla pitämisestä on vastannut Jukka Kinnunen. Hallitus on kokoontunut toimintavuoden 2016 aikana kolme kertaa 5.4, 27.10 ja 1.12

Vuosikokous pidettiin 25.5.2016 Kouvolan elinkeinoyhtiö Kinnon tiloissa.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Nyberg. Jäseniksi valittiin Leif Drockila, Riku Hietala, Pekka Jokinen, Hjalmar Kahanpää, Martti Puska,  Riku Rönnholm, Kimmo Jokiranta, Nina Lindqvist, Yrjö Sarkasuo, Jukka Kinnunen, Harri Numminen, Pekka Reponen,  Martti Lyly, Seppo Hokkanen ja Tommi Kurvinen.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 27.10 valittiin varapuheenjohtajaksi Riku Rönnholm ja sihteeriksi Tapani Mikkola Tiemi Oy:stä.

Talous

Yhdistyksen kuluneen vuoden pääasiallinen rahoitus on hoidettu jäsenmaksutuloilla.

 

HALLITUS