Heinola-Kouvola-vesiväylän kannatusyhdistys vuosikertomus 2017

Kimolan kanava yhdistää Kouvolan Päijänteeseen

Kimolan kanava sijaitsee Kymijoen vesistössä Iitin ja Kouvolan alueilla. Sen itäpää on Kouvolan Kimolassa ja länsipää Iitin Vuolenkoskella. Kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven. Vesitieyhteys linkittyy Voikkaalta Heinolaan, Lahteen, Jyväskylään ja edelleen Pielavedelle.

Yhtenäinen vesitieyhteys Kouvolasta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 km ja tarjoaa matkalla mahdollisuuden yhteentoista sulutukseen. Kanavan erikoisuuksia ovat ainutlaatuinen kalliotunneli sekä 12 metrin sulutuskorkeus, joka on yksi Suomen korkeimmista. Korkeampi sulku löytyy vain Saimaan kanavasta. Uuden vesiväylän pituus on 8,5 km, josta on kanavaa 5,5 km.

 

Kunnostuksen jälkeen kanavasta tulee veneliikennekelpoinen. Rakentamisesta vastaa Liikennevirasto. Hankkeessa ovat mukana Kouvola, Heinola ja Iitti. Kanavan on tarkoitus valmistua Kouvolan asuntomessuihin mennessä veneilykaudella 2019.

Kanavayhteys ja satamaverkoston kehittäminen lisäävät veneilymahdollisuuksia Heinola-Iitti-Kouvola-alueelle ja kytkevät seudun vesistöt keskiseen Järvi-Suomeen.

FAKTA:

  • Väylän leveys 14 m, paitsi sulun läheisyydessä 12 m
  • Kulkusyvyys 1,8 m, haraussyvyys 2,4 m
  • Siltojen alikulkukorkeus 4,8 m
  • Yleinen paikallisväylä
  • Venesulun hyötypituus 35 m ja leveys 8 m
  • Pudotuskorkeus n. 12 m
  • Vesiväylä tunnelissa n. 70 m matkalla

 

Hankkeen hallinto ja rahoitus

Järvi-Suomen Uittoyhdistys on luovuttanut kanavan vesi- ja maa-alueet Kouvolan kaupungin omistukseen. Kimolan kanava ja sen rakenteet on siirretty Kouvolan kaupungin omistukseen. Kimolan kanavan maa- ja vesialueiden hoito-, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset jaetaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella kuntien kesken osuuksilla Kouvola 69,6 %, Heinola 18,4 % ja Iitti 12 %.

Hankkeen tilanne

  • Vesilupa on lainvoimainen
  • Siltojen rakennussuunnittelu valmistunut
  • Väyläsuunnitelma (sis. pohjarakennus- ja geosuunnittelun) pääosin valmistunut
  • Sulkukanavan ja tunnelin rakennussuunnitelmat valmiit
  • Työpatosuunnitelmat  ovat valmiit ja hyväksytty
  • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu tehdään vastaamaan ns. normaalia sulkukanavien tekniikkaa vuoden 2018 aikana.
    Se toteutetaan neljässä kokonaisurakassa:
    Sulku ja ympäröivät rakenteet           06/2018 - 09/2019 
    Väylä                                                            06/2018 - 09/2019 
    Sillat ja tiet                                                 06/2018 - 09/2019
    Sähkö ja automaatio                              07/2018 - 09/2019
  • Kouvolan kaupunki ja Liikennevirasto ovat valmistelleet urakan kilpailuttamista loppuvuonna 2017. Tarjouskilpailu toteutetaan alkuvuodesta 2018, urakkatarjoukset saadaan maaliskuussa.

 

Maaperäolosuhteet haastavat

17.8.2017 tiedotteessa Projektipäällikkö Harri Liikanen Liikennevirastosta sanoo kunnostushankkeen olevan odotettua haastavampi, sillä jyrkkien kalliomäkien välisissä laaksoissa oleva maaperä on arvaamatonta. Haastavuus on korostunut suunnittelun myötä.

Nykyisen uittokanavan ruoppaaminen ja leventäminen veneilykelpoiseksi on hankkeen vaikein osuus. Entinen tukinuittoväylä kulkee syvällä nyt jo osin pusikoituneiden rinneluiskien välissä, jotka vaativat kevennysleikkauksia, joilla estetään maa-aineksen romahtaminen takaisin veteen.

Liikasen mukaan mahdollinen myöhästyminen ja kallistuminen johtuvat teknisesti erittäin vaikeista ratkaisuista. Väyläsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä alkuvuodesta saakka.

Kanavaan pyritään löytämään sellaiset rakenteet, ettei sortumavaaraa olisi. Rakenteiden pitää olla toteuttamiskelpoisia ja turvallisia lopputilanteessa. Kaiken tämän lisäksi rakenteista pitää saada kustannustehokkaita. Kokonaisyhtälö on haastava.

 

Liikanen sanoo, että hankkeen toteuttamisessa on mukana alansa huippuosaajat. Suunnittelutyötä tekevän konsulttiyrityksen apuna on muun muassa Aalto-yliopiston professoreita. Huippuekspertit ovat mukana, joten osaamisesta tämä ei jää kiinni.

 

Erikoisuutena tunneli

 

Poikkeuksellisen Kimolan kanavan kunnostamisesta tekee alueen maaperän lisäksi 70 metriä pitkä kalliotunneliosuus. Tunnelia pitää levittää ja korottaa. Louhintatöitä riittää. Rakennusvaiheessa eteen tulevat yllätykset ovat mahdollisia - jopa todennäköisiä. Ei rakentaminen ole tuollaisissa olosuhteissa millään tavoin helppoa.

 

Suuret kanavaremontit ovat Suomessa harvinaisia. Edellisen kerran vastaavanlaisia sulkukanavia rakennettiin viitisentoista vuotta sitten Juankoskelle. Liikennevirasto ylläpitää Suomen kaikkia yleisiä kanavia, joten ammattitaitoa löytyy, vaikka isoja hankkeita ei olekaan usein.

 

Liikennevirasto keskittyy luonnollisesti vain kanavan kunnostamiseen. Muu jää Kouvolan, Heinolan ja Iitin sekä alueen yrittäjien harteille. Liikasen mielestä on kuitenkin selvää, että kanava avaa uusia mahdollisuuksia seutukunnalle.
 

 

Haasteellinen maasto nostaa kunnostuskustannuksia

Alkuperäinen hankkeen rahoitus muodostui seuraavasti: Valtio, TEM; Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen: 6 000 000 €, kunnat; 3 000 000 €

Rakentamisen haasteellisuudesta johtuen Liikennevirasto antoi 3,7 miljoonan euron (ALV 0%) lisätalousarvion hallitukselle syksyllä. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.11.2017. Hankkeessa mukana olevien kuntien osuus kasvaa 1,8 miljoonalla eurolla. Kouvolan lisärahoitusosuus olisi noin 1,2 miljoonaa euroa, Iitin noin 200 000 euroa ja Heinolan yli 300 000 euroa.

 

Kanava tuo uusia mahdollisuuksia sisävesiliikenteen kehittämiseen  

Kouvolan seudun matkailulle avautuu monia mahdollisuuksia sulkuporttien myötä. Tulevaisuudessa kanavan alueelle rakentuu vesiliikennettä tukeva satamaverkosto vierasvenelaitureineen täydennettynä veneilijöiden ja matkailijoiden tarvitsemilla palveluilla.

Pääkaupunkiseudun sekä Pietarin läheisyys tuovat mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen. Kouvolan ja Heinolan seudut ovat maamme suosituimpia kesämökkialueita. Alueella on yli 20 000 vapaa-ajan asuntoa.

Kimolan kanava kiinnostaa veneilijöitä

Veneilijät eivät tunne Kimolan kanavaa kovin hyvin, mutta suhtautuvat myönteisesti uuteen reittiin Pyhäjärven ja Konniveden välillä, selviää Kouvola Innovationin teettämästä tutkimuksesta.

 

Tutkimuksessa selvitettiin veneilijöiden, liikennöitsijöiden ja matkanjärjestäjien mielipiteitä.

 

25 prosenttia veneilijöistä kertoi tuntevansa Kimolan kanavan melko tai erittäin hyvin. 62 prosenttia arvioi viipyvänsä kanavan Kouvolan puolella korkeintaan kaksi päivää. 65 prosenttia arvioi matkustavansa kanavan läpi 1—4 kertaa vuodessa.

 

Uuden reitin lähellä olevista matkakohteista kiinnostavimmaksi valittiin Repoveden kansallispuisto, joka sai arvosanan 3,9 (asteikko 1—5). Verla sai arvosanan 3,6. Kouvola, Iitti ja Tykkimäen huvipuisto kiinnostavat vähiten: niiden arvosana oli 2,9.

 

15 prosenttia vastanneista ilmoitti veneilevänsä purjeveneellä. Kanavan nykysuunnitelmien mukaan siltojen alikulkukorkeus on enimmillään noin 4,8 metriä. Tämä on liian matala purjeveneille, jossa ei ole kaadettavaa mastoa.

 

Tutkimustulokset palvelevat alueen yrittäjiä, jotka suunnittelevat palvelujen kehittämistä Kimolan kanavan ympärille. Kanava on mukana Kouvolan matkailustrategiassa ja se on yksi seutukunnan kärkihankkeista, matkailun kehittämispäällikkö Kirsi Vainio Kouvola Innovationista sanoo tiedotteessa.

 

 

Muistomerkki nippunosturille

Kimolan kanavan vanha nippunosturi on tarkoitus korvata sululla. Kouvolan kaupungin omistama nippunosturi halutaan säilyttää ja siihen ollaan suunnittelemassa "Uiton muisto"-muistomerkkiä, mikäli rahoitus järjestyy. Hankkeessa on mukana taiteilija Antero Toikka, joka on hakenut ehdollista apurahaa hankkeelle.

 

Kanavaseminaari syyskuussa

Yhdistyksemme järjesti Kimolan kanava- väylä Päijänteelle seminaarin 15.9.2017 Kouvola-talon Simeliussalissa.

Aihe kiinnosti ja paikalle saapui runsaslukuinen joukko. Tilaisuudessa kuultiin hankkeen etenemisestä ja käytiin hyvää keskustelua kanavan tuomista mahdollisuuksista alueen elinkeinoelämälle.

Kimolan kanava yhdistää Kymijoen Päijänteelle, ja edelleen Vesijärven sekä Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin.